Siirry sisältöön
Euroopan funktionaalisten juomien yhdistys
Takaisin mediaan

EFJY alkuperäinen artikkeli · · Alkuperäinen artikkeli julkaistu: syyskuu 2001

Mitattu jo vuonna 2001: mitä Bristolin tutkijat havaitsivat energiajuoman suorituskykyvaikutuksista?

Vuonna 2001 Länsi-Englannin yliopiston Bristolin tutkijat julkaisivat kolmen tutkimuksen tulokset yhteensä 36 vapaaehtoiselta. Verrokkijuomiin nähden testattu energiajuoma paransi arvioituja aerobisen kestävyyden ja anaerobisen suorituskyvyn mittareita sekä reaktioaikaa, keskittymistä ja välitöntä muistista palautusta. Myös osallistujien koettu vireys lisääntyi. Kyse on varhaisesta tutkimustuloksesta, ei jokaista energiajuomaa ja kuluttajaa koskevasta lupauksesta.

Christopher Alfordin, H. Coxin ja R. Wescottin työ julkaistiin syyskuun 2001 numerossa lehdessä Amino Acids. Kirjoittajat työskentelivät Länsi-Englannin yliopiston psykologian laitoksessa Bristolissa. Artikkeli yhdisti fyysisen suorituskyvyn testit, kognitiiviset tehtävät ja osallistujien itse arvioiman vireyden. [1]

Mitä mitattiin ja mitä havaittiin?

Testattu annos oli 250 ml:n energiajuoma, joka sisälsi 80 mg kofeiinia. Koostumukseen kuului myös hiilihydraatteja, tauriinia ja glukuronolaktonia. Myöhempi ISSN:n katsaus kuvaa myös kokeet ja tämän kofeiiniannoksen. Artikkelissa mainitut yhteensä 36 osallistujaa koskevat kolmea tutkimusta yhdessä; jokaista yksittäistä testiä ei tehty 36 osallistujalla. [1] [3]

Vuoden 2001 artikkelissa raportoidut tulokset
Pinta-alaTestitehtäväRaportoitu tulos
Aerobinen kestävyysPolkupyöräergometriharjoitus syketasolla 65–75% maksimisykkeestäMerkitsevä parannus verrokkijuomiin verrattuna
Anaerobinen suorituskykyMaksiminopeuden ylläpito polkupyöräergometrilläMerkitsevä parannus verrokkijuomiin verrattuna
ReaktioaikaValintareaktioaikatestiMerkitsevä parannus
PitoisuusNumeroiden yliviivaustehtäväMerkitsevä parannus
MuistiVälitön muistista palautusMerkitsevä parannus
VireysOsallistujien itsearvioinnitKasvua raportoitiin

Kirjoittajat raportoivat fyysisten ja kognitiivisten testien myönteiset erot tilastollisesti merkitseviksi (p < 0.05). Tämä ei yksin osoita, kuinka suuren edun juoma antaisi arjen tehtävässä tai kilpailutilanteessa. Koettu vireys on osallistujien itsearvio eikä objektiivisen suorituskykytestin tulos. [1]

Varhaiset tutkimukset ja niiden edeltäjät

Bristolin tutkimukseen viitataan usein myöhemmässä energiajuomakirjallisuudessa, mutta sitä ei yleisesti pidä kutsua ensimmäiseksi fyysistä suorituskykyä koskevaksi tutkimukseksi. Geiß ja kollegat julkaisivat vuonna 1994 tutkimuksen tauriinia, kofeiinia ja glukuronolaktonia sisältävästä juomasta; mukana oli kymmenen kestävyysurheilijaa. Polkupyöräergometrillä tehdyn harjoituksen jälkeen uupumiseen kulunut aika oli pidempi koko koostumuksen sisältävällä juomalla kuin testatuilla muokatun koostumuksen juomilla. Vuoden 2001 julkaisu on siten tärkeä osa varhaista näyttöä, mutta sitä edelsi aiempia tutkimuksia. [2]

Osoittivatko tutkimukset ainesosien yhteisvaikutuksen?

Bristolin kirjoittajat katsoivat useilla alueilla havaitut parannukset ainesosien yhdistelmän ansioksi. Tämä on tulosten tulkinta eikä todiste kunkin ainesosan itsenäisestä osuudesta tai yhteisvaikutuksesta. Kokonaisen juoman ja verrokkijuomien ero ei voi osoittaa, kuinka suuri osa hyödystä tuli erikseen kofeiinista, tauriinista, glukuronolaktonista tai hiilihydraateista. [1]

ISSN:n vuoden 2023 kannanotto pitää kofeiinin ja hiilihydraattien rooleja energiajuomien suorituskykyvaikutuksissa tieteellisesti vahvimmin tuettuina. Sen mukaan tarvitaan lisää tutkimusta muiden ainesosien mahdollisen lisähyödyn selvittämiseksi. [3]

Mitä myöhemmät arviot sanovat annoksesta?

Kahdeksankymmentä milligrammaa kofeiinia vastaa 1 mg/kg kehonpainoa 80 kg painavalle. Myöhemmässä tutkimuksessa näin pienten annosten fyysisiä suorituskykyvaikutuksia ei havaittu kaikissa testeissä. Aerobisen suorituskyvyn paranemiselle ISSN mainitsee myös yli 200 mg:n ja yli 3 mg/kg kehonpainoa vastaavat annokset. Nämä eivät ole kaikkia ja jokaista suorituskykytehtävää koskevia vähimmäismääriä tai kulutussuosituksia. [3]

Vireys on erillinen kysymys. EFSA:n vuoden 2011 tieteellinen arvio löysi tukea kofeiinin vireyttä ja tarkkaavaisuutta lisääville vaikutuksille aikuisessa kohderyhmässä; arvio koski vähintään 75 mg kofeiinia sisältävää annosta. Tämä on päätelmä kofeiinista, ei vahvistus energiajuomien jokaiselle ainesosalle tai jokaiselle muistimittarille. [4]

Mitä tämä näyttö voi osoittaa?

Kolmessa tutkimuksessa oli pienet otokset, yksi tietty tuote ja lyhytaikaiset käytön vaikutukset. Löydökset eivät voi osoittaa pysyvää muistin paranemista, säännöllisen käytön harjoitussopeutumia tai pitkäaikaisia terveysseurauksia. Myös koostumukset ja osallistujien herkkyys voivat vaihdella.

EFSA:n vuoden 2015 turvallisuusarvion mukaan enintään 200 mg:n kofeiinikerta-annokset eivät herätä turvallisuushuolta terveillä aikuisilla. Tämä koskee kaikkien kofeiinilähteiden yhteismäärää. Testattu 80 mg jää tämän alle, mutta turvallisuuden viitearvo ei lupaa suorituskykyhyötyä eikä pieni koe myöskään osoita juoman kattavaa turvallisuutta. [5] Muita käyttöä koskevia huomioita on sivulla Vastuullinen käyttö sivu.

Julkaisija ja toimittaja: EFJY, toimialajärjestö. Vuoden 2001 löydösten kuvaus perustuu artikkelin julkiseen tiivistelmään ja myöhempään ISSN-katsaukseen. Tiivistelmä ei mahdollista yksityiskohtaisten menetelmä- ja rahoitustietojen kattavaa vahvistamista.

Lähteet

  1. Alford, C., Cox, H. ja Wescott, R. (2001). Tutkimusaihe: energiajuoman vaikutukset fyysiseen suorituskykyyn, kognitiiviseen suorituskykyyn ja mielialaan. Amino Acids, 21(2), 139–150. DOI: 10.1007/s007260170021. Artikkelin tiivistelmä PubMedissä.
  2. Geiß, K. R. ym. (1994): The effect of a taurine-containing drink on performance in 10 endurance-athletes. Amino Acids, 7(1), 45–56. DOI: 10.1007/BF00808445.
  3. Jagim, A. R. ym. (2023): International society of sports nutrition position stand: energy drinks and energy shots. Journal of the International Society of Sports Nutrition, 20(1), 2171314. DOI: 10.1080/15502783.2023.2171314. Vapaasti luettava koko teksti.
  4. EFSA:n NDA-paneeli (2011): tieteellinen arvio kofeiinin vaikutuksista vireyden ja tarkkaavaisuuden lisääntymiseen. EFSA Journal, 9(4), 2054. DOI: 10.2903/j.efsa.2011.2054.
  5. EFSA:n NDA-paneeli (2015): Scientific Opinion on the safety of caffeine. EFSA Journal, 13(5), 4102. DOI: 10.2903/j.efsa.2015.4102. EFSA:n yhteenveto.

EFJY alkuperäinen artikkeli · EFJY:n toimituksellinen englanninnos.

Näin viittaat

Tämä viite koskee tällä sivustolla julkaistua tekstiä.

Viite tekstimuodossa

Euroopan funktionaalisten juomien yhdistys: Mitattu jo vuonna 2001: mitä Bristolin tutkijat havaitsivat energiajuoman suorituskykyvaikutuksista?. 2026-10-12. https://eufba.org/fi/energiaitalok/media/bristoli-energiaital-vizsgalat-2001/

APA

Euroopan funktionaalisten juomien yhdistys. (2026, October 12). Mitattu jo vuonna 2001: mitä Bristolin tutkijat havaitsivat energiajuoman suorituskykyvaikutuksista?. https://eufba.org/fi/energiaitalok/media/bristoli-energiaital-vizsgalat-2001/

MLA

Euroopan funktionaalisten juomien yhdistys. “Mitattu jo vuonna 2001: mitä Bristolin tutkijat havaitsivat energiajuoman suorituskykyvaikutuksista?.” 12 Oct. 2026, https://eufba.org/fi/energiaitalok/media/bristoli-energiaital-vizsgalat-2001/.

Alkuperäiset lähteet

Alkuperäisen tutkimuksen tekijät ja yhteenvedon julkaisija voivat olla eri tahoja. Viitatessasi alkuperäiseen tutkimukseen käytä sen omia bibliografisia tietoja.